Miten sinulle määrätyt lääkkeet toimivat?
Ensisijainen tavoite sydänkohtauksen jälkeen on estää toisen sydänkohtauksen saaminen. Jos sydän pumppaa verta heikommin sydänkohtauksen jälkeen, seuraava tavoite on sydämen toiminnan parantaminen. Menestyksen avain on riskitekijöiden, kuten verenpaineen, kolesterolin, diabeteksen, tupakoinnin ja muiden elintapojen, tiukka valvonta. Lääkehoito on sekä tehokkaan riskitekijöiden hallinnan että uusien sydänkohtausten estämisen kulmakiviä.
Verenohennuslääkkeet
Sydänkohtauksen jälkeen on tärkeää ottaa verihiutaleiden toimintaa estäviä lääkkeitä. Tällaiset lääkkeet estävät uusien hyytymien muodostumista sepelvaltimoissa tai stentissä (putki, joka asetetaan tukkeutuneeseen valtimoon verenkierron palauttamiseksi). Yleensä määrätään aspiriinia pieninä annoksina (75–100 mg päivässä) loppuelämän ajaksi sekä P2Y12-estäjää (tikagreloria, prasugreelia tai klopidogreelia) useaksi kuukaudeksi. Koska verihiutaleiden toimintaa estävien lääkkeiden pääasiallinen tehtävä on estää hyytymien muodostuminen, ne lisäävät verenvuotoriskiä, mutta niiden hyödyt ovat kuitenkin selvästi riskejä suuremmat. On erittäin tärkeää, että et lopeta näiden lääkkeiden ottamista edes yhtenä päivänä, ellei sydänlääkärisi näin ohjeista. Jos sinulla on myös eteisvärinää, kardiologi voi määrätä verihiutaleiden toimintaa estävien lääkkeiden sijaan toista verenohennuslääkettä (oraalista antikoagulanttia).
Protonipumpun estäjät
Jos sinulla on suuri ruoansulatuskanavan verenvuodon riski, kardiologi tai lääkäri voi määrätä sinulle protonipumpun estäjää vatsan suojaamiseksi, kun otat kahta verenohennuslääkettä.
Kolesterolia alentavat lääkkeet
Jotta valtimoiden ateroskleroosin eteneminen hidastuisi, kolesterolitasoa on laskettava vähintään 50 % siten, että LDI-kolesterolin tavoitetaso on alle 55 mg/dl (<1,4 mmol/l). Statiinit ovat tässä ensisijaisia lääkkeitä. Statiinit vähentävät kolesterolin tuotantoa maksassa, kutistavat valtimoissa olevaa plakkia ja pienentävät toisen sydänkohtauksen riskiä. Niiden mahdollisia haittavaikutuksia ovat lihaskipu ja kohonneet maksaentsyymiarvot veressä, mutta tällaiset vaikutukset ovat yleensä vähäisiä ja hyvin hallittuja. Vaikka uutisissa on kerrottu statiinihoitoihin liittyviä negatiivisia tarinoita, statiinihoidon keskeyttäminen itse asiassa lisää uuden sydänkohtauksen riskiä huomattavasti. Joissakin tapauksissa kardiologi voi yhdistää statiinihoitoon etsetimibiä, joka estää kolesterolin imeytymistä suolistossa ja saa kolesterolitason laskemaan entisestään. Jos kolesterolitasosi on erittäin korkea, tai jos et siedä statiinia, kardiologi voi yhdistää hoitoon bempedoiinihappoa, joka on uusi maksan kolesterolituotantoa vähentävä lääke, tai pistoksina annettavaa PCSK9-proteiinin estäjää tai inklisiraania, jotka lisäävät LDL-kolesterolin hajoamista maksassa.
Beetasalpaajat
Beetasalpaajat suojaavat sydäntä adrenaliinin haitallisilta vaikutuksilta. Ne hidastavat sydämen sykettä, laskevat verenpainetta ja vähentävät hapenkulutusta. Jos sydämesi kyky pumpata verta on heikentynyt, ne auttavat välttämään sen heikkenemistä entisestään. Jos syke laskee liikaa, saatat tuntea huimausta. Muita yleisiä haittavaikutuksia ovat päänsärky, kylmät kädet ja jalat, väsymys ja univaikeudet. Eri beetasalpaajilla on erilaisia sivuvaikutuksia, joten kysy kardiologiltasi, mikä sopii sinulle parhaiten.
ACE-estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat (ARB)
Angiotensiinikonvertaasientsyymin (ACE) estäjät vähentävät verisuonia kaventavan angiotensiini II -entsyymin tuotantoa, kun taas angiotensiinireseptorin salpaajat (ARB:t) estävät sen toimintaa. Nämä vaikutukset auttavat verisuonia laajenemaan ja rentoutumaan, mikä parantaa verenkiertoa ja laskee verenpainetta. Lisäksi nämä lääkkeet parantavat sydämen kykyä pumpata verta, jos tämä on alentunut sydänkohtauksen seurauksena. ACE-estäjien yleisin sivuvaikutus on kuiva yskä, joka voi johtaa niiden vaihtamiseen ARB:hen. Jos verenpaineesi on jo normaalilla tasolla, tarvitset mukautetun annoksen ACE-estäjää tai ARB:tä.
Mineralokortikoidireseptorin salpaajat
Mineralokortikoidireseptorin salpaajia (MRA), joita ovat esimerkiksi spironolaktoni ja eplerenoni, voidaan käyttää yhdessä beetasalpaajien ja ACE-estäjien kanssa, jos sydämen kyky pumpata verta on heikentynyt sydänkohtauksen seurauksena. MRA:t ovat heikkoja diureetteja, ja ne auttavat elimistöä poistamaan ylimääräistä nestettä. Ne myös alentavat verenpainetta. Spironolaktonin mahdollisia haittavaikutuksia ovat seerumin kaliumpitoisuuden nousu ja gynekomastia (miesten rintojen koon suureneminen). Jälkimmäisen vaikutuksen ilmaantuessa tulisi vaihtaa eplerenoniin, joka ei aiheuta tätä sivuvaikutusta.
Muita lääkkeitä voidaan määrätä riippuen muista sydämeesi vaikuttavista terveysongelmista, kuten diabeteksesta, munuaissairaudesta tai ylipainosta.
