Sydän- ja verisuonitaudit
Sydän- ja verisuonitaudit ovat tavallisin kuolemansyy Euroopassa, ja näistä valtimosairaudet – etenkin sepelvaltimotauti – ovat tilastojen kärjessä. Niille altistavia tekijöitä ovat tupakointi, korkea kolesteroli, lihavuus, korkea verenpaine ja diabetes sekä stressi ja liikunnan vähäisyys.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat sairauksia, jotka liittyvät sydämeen ja verisuoniin. Niihin kuuluvat valtimosairaudet, joissa rasvainen plakiksi kutsuttu kertymä heikentää verisuonten toimintaa vähitellen. Valtimosairaudet luokitellaan sen mukaan, mitkä verisuonet tukkeutuvat.
- Sepelvaltimotauti – kuten sydänveritulppa – vaikuttaa sepelvaltimoihin, jotka toimittavat verta sydämeen.
- Aivoverisuonisairaus – kuten aivohalvaus – vaikuttaa suoniin, jotka toimittavat verta aivoihin.
- Ääreisvaltimotauti vaikuttaa verisuoniin, jotka toimittavat verta jalkoihin.
- Muita sydän- ja verisuonitauteja ovat sydämen vajaatoiminta (jossa sydän ei pumppaa kunnolla), sydämen läppäviat sekä sydänlihassairaudet.
Määritelmä
Sydän- ja verisuonitauteja ovat seuraavat valtimosairaudet: sepelvaltimotauti (sydänveritulppa), aivoverisuonisairaus (aivohalvaus) sekä jalkoihin vaikuttava ääreisvaltimotauti.
Valtimosairaus on tauti, jota aiheuttaa pääasiassa korkea kolesterolitaso, ja etenkin ”huono” LDL-kolesteroli. Kolesteroli kertyy verisuonten seinämään aiheuttaen tulehdusta ja plakin kertymistä, joka voi ahtauttaa verisuonia. Mitä kapeammat suonet, sitä vähemmän verta virtaa. Tämä voi aiheuttaa ajoittaista kipua jaloissa kävelyn aikana, jos sairaus vaikuttaa jalkojen valtimoihin. Kun sydämeen verta syöttävät suonet käyvät ahtaiksi, voi ilmetä rintakipua, kireyden tunnetta tai epämukavuutta. Tätä kutsutaan nimellä angina pectoris. Jos sydämeen verta syöttävät suonet ahtautuvat pahasti tai tukkeutuvat kokonaan plakkien vaikutuksesta, voi seurauksena olla sydänveritulppa (sydäninfarkti).
Sydän- ja verisuonitauteja voidaan ehkäistä ja hoitaa terveillä elintavoilla, lääkkeillä ja/tai kirurgialla.
Ilmaantuvuus
Sydän- ja verisuonitaudit ovat tavallisin kuolemansyy Euroopassa, ja ne aiheuttavat yli neljä miljoonaa kuolemaa vuosittain. Tämä on 45 % kaikista kuolemista. Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat 49 % naisten kuolemista ja 40 % miesten kuolemista. Sepelvaltimotauti (pääasiassa sydänkohtaus) sekä aivoverisuonisairaus (pääasiassa aivohalvaus) ovat tavallisimmat sydämeen ja verisuoniin liittyvien kuolemien syyt. Sepelvaltimotauti aiheuttaa 1,8 miljoonaa kuolemaa joka vuosi, eli joka viidennen kuoleman.
Sydän- ja verisuonitautien esiintyvyydessä Euroopassa on huomattavia eroja. Sydän- ja verisuonitaudit ovat vähentyneet nopeasti lähes koko Länsi-Euroopassa kymmenen viime vuoden aikana, joissakin maissa jopa 30–50 %. Tällä hetkellä sydän- ja verisuonitaudit rasittavat eniten Itä-Euroopan maita, joissa on korkeampi kuolleisuus ja sairastuvuus. Aiemmin merkittävä pohjoisen ja etelän välinen ero on pienentynyt.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat vähentyneet sekä miehillä että naisilla. Tämä johtuu enimmäkseen sydän- ja verisuonitautien paremmasta ehkäisystä, joka puolestaan perustuu sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vähentämiseen sekä terveillä että sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla ihmisillä.
Kaikki riskitekijät eivät kuitenkaan ole muuttuneet myönteiseen suuntaan. Siinä missä tupakointi on vähentynyt ja kolesterolitasot ovat laskeneet, lihavuus ja diabetes ovat kasvussa, mikä voi pysäyttää sydän- ja verisuonitautien laskevan trendin. Psykososiaaliset stressitekijät, kuten masennus, ahdistus ja uupumus, tunnistetaan nyt merkittäviksi sydän- ja verisuonitautien aiheuttajiksi, eivätkä ne ole vähentyneet.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat pitkälti vältettävissä: terveydelle riskialttiiden elintapojen muuttaminen estäisi vähintään 80 % kyseisistä sairauksista.
Merkittävin tapa sydän- ja verisuonitautien torjuntaan on siis ennaltaehkäisy, eli ensimmäisten ja niitä seuraavien tapahtumien pysäyttäminen. Yksi viidestä sydänkohtauksen saaneesta saa toisen kohtauksen yhden vuoden sisällä. Terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat voivat yhdessä ehkäistä ensimmäisiä ja toisia tapahtumia. Esimerkiksi monilla sydänkohtauksen saaneilla on diagnosoimaton diabetes, jonka oikea-aikainen havaitseminen ja hoito olisi ehkäissyt sydänkohtauksen.
Lue, mitä voit tehdä sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi, ja mitä voit saavuttaa yhteistyössä lääkäreiden ja hoitajien kanssa.
